Lemettilän tilan historiaa

Petäjävesi on noin 4000 asukkaan kunta, joka tunnetaan parhaiten vuonna 1764 rakennetusta Petäjäveden vanhasta kirkosta. Petäjäveden vanhan kirkko on rakennettu Lemettilän tilan maille. Maakaupassa Lemettilä sai seurakunnalta maanviljelysmaata Olkkolan alueelta.

Lemettilän tila on luokiteltu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusympäristöksi. Maatilan rakennukset muodostavat suljetun pihapiirin, joka on ollut perinteistä rakennustapaa. Kuulumme Unescon maailmanperintöluettelon suojelualueeseen, joten rakennusten ulkoasujen remontointiin pyydetään aina Museoviraston lausunto.

Kirkon naapurissa sijaitsevalla maatilallamme on ollut asutusta jo 1600-luvulla. Vanhempi päärakennus on 1800-luvulta, tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Uudempi asuinrakennus on 1880-luvulta ja on tuotu hirsinä Multialta. Kivinavetta on Kalle Lemettilän rakennuttama ja on valmistunut vuonna 1898. Vuosina 1880-1920 tilalla toimi kestikievari uudemmassa asuinrakennuksessa. Valtatie 23 on rakennettu vuonna 1963 ja sitä ennen Keuruu-Jyväskylän tie kulki tilan nurkalta nykyisen keskustan suuntaan.

Talon isäntiä ja emäntiä 

Herman ja Leena Lemettilä (myöh. Siekkinen)

Leena Lemettilä meni uusiin naimisiin jäätyään leskeksi vuonna 1860 ja isännöi taloa yhdessä 2. puolisonsa Augustin kanssa 14 vuotta, koska tuleva isäntä Kalle oli vasta 10-vuotias isänsä Hermannin kuoltua vuonna 1860. Kallen isännyyden alettua August ja Leena muuttivat Jyväskylän puolelle Vesangan Ala-Siekkilään.

Kalle Lemettilä isännöi taloa n. 50 vuotta. Kallen 1. vaimo oli Ida Juhontytär Kirri. Heidän lapsensa Werner ja Jenny kuolivat molemmat alle 6 kk iässä ja Ida kuoli nuoremman lapsen kanssa samana vuonna. Kallen ja 2. vaimo Ida Adele Kallentytär Puonnas (Koskenpää) aikaan tilan toiminta on ollut todella monipuolista, sillä tilalla toimi maa- ja metsätalouden lisäksi vuoteen 1920-luvulle saakka kestikievari. Sen lisäksi tiloissa toimi kauppa, puhelinkeskus ja posti. Kalle omisti myös Huttulassa toiminutta tervatehdasta. Kalle ja Ida saivat viisi poikaa: Viljo, Kosti, Mauno, Eelis ja Leo. Viljo toimi kansankoulunopettajana ja Kosti pankinjohtajana Petäjävedellä.

Kallen vuonna 1865 syntynyt sisarpuoli (Leenan ja Augustin ainut yhteinen lapsi) Jalmiina avioitui Nikolai Wahlgrenin kanssa velipuoli Kallen toimiessa puhemiehenä. Nikolai isännöi Huttulan tervatehdasta, piti kauppaa ja postia Lemettilässä. He muuttivat neljän lapsensa kera Jyväskylään vuonna 1894 pitämään kestikievaria Kirkkopuiston laitaan osoitteeseen Kauppakatu 19. Kestikievari kuitenkin paloi ja Nikolai rakennutti nykyisinkin olemassa olevan Nikolainkulman hotelli- ja ravintolakäyttöön vuonna 1899 ja kunnes myi rakennuksen vuonna 1910 (ks. http://www.nikolainkulma.fi/nikolainkulma/).

Eelis ja Linda Lemettilän (os. Leppänen, Pylkönmäki) aikana vuoteen 1962 saakka tilalla toiminta oli maa- ja metsätaloutta, piikojen ja renkien toimittaessa moninaisia käytännön töitä. Vanhassa rakennuksessa asui vakituisesti useita perheitä kuten Jakoset ja Saleniukset. Eeliksen ja Lindan ainoa lapsi Aatto jatkoi tilan pitoa. 

Aatto ja Lea Lemettilän (os. Saramäki, Multia) aikana vuoteen 1995 saakka toimi pääasiallisesti maa- ja metsätaloustilana. Rantamökeistä ensimmäinen rakennettiin vuonna 1986. Lypsylehmät jäivät pois 1990-luvun puolessa välissä. Aatto ja Lea saivat kolme lasta, joista keskimmäinen Manu hukkui uimalan rannassa 6-vuotiaana vuonna 1972.

Vuodet 1995-2011 tilaa hoiti Aatto Lemettilän ja hänen lastensa Ilpo Lemettilän ja Hanna Hautamäen (os. Lemettilä) kiinteistöyhtymä. Ranta-Lemettilä mökki rakennettiin 1995 ja Saunamökki vuonna 2000. Vuonna 2004 jäivät pois myöskin hiehovasikat, tilalle tuli 2000-luvulla mökkivuokraus, aittamajoitus ja aittakahvilan pito kesäaikaan. Hanna on työskennellyt päätoimisesti vuosina 1997-2011 mm. messu- ja mainostoimialoilla erilaisissa markkinointiviestintätehtävissä aina markkinointisihteeristä asiakkuusjohtajaan.

Vuoden 2012 alusta tilaa hallinnoi sisarusten Hannan ja Ilpon maatilayhtymä. Nykyisin tilalla harjoitetaan metsätaloutta, maatilamatkailua ja maanviljelystä. Vuonna 2013 remontoitiin kivinavettaan 50-paikkainen tilausravintola ja kaksi hotellitasoista kahden henkilön majoitushuonetta ympärivuotiseen käyttöön. Palvelut kattavat tarjoilujen osalta niin kokoukset, ryhmämatkailijat kuin erilaiset perhejuhlat.